YLEISTÄ KANTAMISESTA

Kantoliina on ikivanha keksintö, joka on ollut pitkään unohduksissa länsimaisen lastenvaunukulttuurin varjossa. Viime aikona lapsen kantamisen hyvät on tuotu uudelleen esille. Harva kantoliinan ostanut on joutunut katumaan ostopäätöstään!

3,7 metrin kantoliina riittää kehto- ja lonkkasidontojen lisäksi selkäreppu- ja kengurusidontoihin. Risti- ja kehtosidontaan se riittää, jos kantaja on max. 165 cm pitkä.

4,6 metrin liina riittää kehto-, lonkka-, selkäreppu-, kenguru-, risti- ja kehtoristisidontaan sekä kietaisuristisidontoihin, jos kantajan pituus on max. 160 cm tai vaatekoko 38.

5,1 metrin liina riittää kaikkiin sidontoihin: kehto-, lonkka-, selkäreppu-, kenguru-, risti-, kehtoristi- sekä kietaisuristisidontoihin. Viisimetrisen liinan tarvitsee yli 160 cm pitkät tai vaatekooltaan suuremmat kuin 38.

Kannattaa ennen liinan käyttöönottoa perehtyä sidontoihin kohta kohdalta, jotta saa käsityksen eri sidonnoista ja kantotavoista. Sidonta on hyvä tehdä tarpeeksi napakaksi. Kireys on sopiva silloin, kun asentoa ei tarvitse tukea käsin eikä liina purista.

Lapsen laittaminen liinaan ja liinan asettelu on helppoa. Kun pujottaa lapsen jalkoja liinaan, lapsi kannattaa nostaa lapsi aina aikuisen olkapäälle. Liinan rypyt kannattaa oikoa siten, että nostaa lapsen peppua ylöspäin ja samalla suoristaa liinaa. Lapsi on hyvässä kohdassa kantajaan nähden silloin, kun lapsen päälakea pystyy mukavasti suukottamaan.

Jos lapsi oudoksuu uutta tilannetta, kannattaa lähteä liikkeelle ja tehdä mahdolliset asennon korjaukset ja liinan kiristämiset kävellessä. Pystysuorissa sidonnoissa liinan kangas levitetään aina lapsen polvitaipeisiin saakka, jolloin lapsen jalat saavat kunnon "sammakkoasennon". Tämä on ortopedisesti oikea asento vauvan vielä kehittymättömille lonkille. Vastasyntynyttäkin voi kantaa pystyasennossa. Tähän tarkoitukseen varsinkin kietaisuristisidonnat ovat tukevia ja mukavia myös kantajalle.

Vauvan selkä saa olla pyöreänä liinassa, kunhan se on hyvin tuettu eli sidonta on napakka. Vauva tulee selkä pyöreänä maailmaan ja selkä suoristuu vasta seuraavien elinkuukausien aikana saaden tyypillisen s-muotonsa. Kantoliinassa lapsen paino jakautuu hyvin kantajan ylävartalolle ja hyvässä sidonnassa lasta voikin kantaa pitkään. Kantajan olkapäille tulevaa kangasta kannattaa levittää, jolloin se ei paina olkapäitä.

Ei kannata lannistua, jos sitominen ei heti ensi yrittämällä onnistu. Sidontojen ei myöskään tarvitse olla täydellisiä. Muutaman harjoituskerran jälkeen sitominen käy nopeasti ja kantoliinan edut huomaa sekä lapsi että kantaja. Lasta voi pitää liinassa niin kauan kuin parhaalta tuntuu ja heti ensimmäisistä elinpäivistä alkaen, ilman painorajoituksia. Myös imettämistä voi kokeilla liinassa.